Lahjakkaat poliitikot ja toimittajat asettuvat automaattisesti sen ihmisen tasolle, jonka kanssa juttelevat. Ja he tuntuvat jokaisesta kuin hyvältä ystävältä. Ehkä he ovat oikeasti sellaisia kuin televisiossa mutta esittävät sinun kanssasi fiksua🤔
Tämä tendenssi on pistänyt mietteliääksi.
Ehkä somen kautta saamme tietoja niin miljoonien ihmisten asioista, että aivot eivät enää käsitä ja alkavat kohdella toisten kohtaloita jonain roinana.
Populisteilla ja tiktokin vinksahtaneilla haasteilla varmasti osansa myös. Ja tällä ajalla muuten vain.
Meillä on lähellä hyväntekeväisyyskirpputori, joka ottaa vastaan kaikkea muutakin kuin vaatteita. Kun vien sinne kaikenlaista myyntikelpoista tavaraa, voin taputtaa selkääni hyvästä teosta, vaikka oikeasti vain pääsin turhasta roinasta eroon.
Sinällään ajatus unien vaihtamisesta/vaihtumisesta on kihelmöivä. Näin kävi erään Villin Pohjolan jaksossa, mutta parhaimmillaankin minä olen vain nähnyt samaa unta jonkun kanssa.
*googlaa, mikä on talvikko* Tähän vaihdan oikein mielelläni🤗
Olen monta viikkoa viettänyt yöt bussissa. Herään painajaisiin, kun en tiedä, missä jäädä pois mutta bussi vain kaahaa, en ymmärrä karttaa/sovellusta, en saa viestiä läheisille, olen eksynyt ties mihin. Viime yönä en tiennyt, mihin bussiin nousta. Olisiko sinulla vaihtariksi jotain tylsempää unta?
Kiitos tästä ja oudosta joulukalenterista❤️ Itselläni on raskas elämänvaihe meneillään, ja oli ihana aina kännykän käsiin ottaessa muistaa: uu, onkohan outo joulukalenteri taas päivittynyt. Lämpöistä pysähdystä sinulle tähän ajan saranaan🤗
Niinpä. Itseäni toimittajana ottaa myös melkoisesti päähän, miten paljon vanhentunutta tai ihan vinksallaan olevaa tietoa esimerkiksi eri instanssit kertovat itsestään verkkosivuillaan ja miten johtajat kirkkain silmin puhuvat puuta heinää. Ei toimittaja tietojaan pyhältä hengeltä saa.
Olisin kaivannut juttuun sitä, että tatuoinnit tarkoittavat ikäihmisille ihan muuta kuin nuorille. Monen vanhuksen silmissä tatuoinnit ovat kuin hakaristit meille.
Epäkohteliaisuuspointti on ihan totta, mutta vanhukset voivat kokea moraaliseksi velvollisuudekseen tuomita tatuoinnit ääneen.
Auts, en tarkoittanut tätä.
Kun on nuoruudessa sisäistänyt vahvasti jotain, on tosi työlästä muuttaa myöhemmin ajatuksia, vaikka maailma muuttuu. Jos vaikka hakaristeistä tulee joskus kevyt itseilmaisun muoto, minä varmasti sitten mummona murisen hoitajalle, kun hänellä on niitä päällään 🤦
Monista vanhuksista tatuoinnit näyttävät samalta kuin meistä se, että joku koristelisi itsensä hakaristeillä. On mahdotonta ajatella, että kyse olisi neutraalista itseilmaisusta. On surullista, että toimittaja ei penkonut, miksi ikäihmiset reagoivat näin, vaan lietsoi sukupolvien välistä kuilua.
Nyt kun tekoälyä on joka paikassa, voisiko joku kehitellä somepalstoille kohteliaisuus-AI:n. Sellaisen, joka ennen kuin ihminen klikkaa viestin eteenpäin, sanoisi: viestisi on hyökkäävä. Se satuttaa muita ja provosoi eri mieltä olemaan enemmän eri mieltä. Haluaisitko mieluummin sanoa näin ja näin?
Yksinäisyyden kokemus on paradoksaalisti ihmiskuntaa voimakkaasti yhdistävä tunne.
Yksinäisen ei tarvitse kuin sulkea silmät ja osoittaa umpimähkään sormella. Vastassa on aina tuhansia kohtalotovereita: oikeita ihmisiä, yksinäisyydestä kertovia kirjoja, lauluja, tauluja, runoja.
/ Kaikki maailman ryppyiset, ruttuiset, lihavat, laihat, kumararyhtiset, vinonenäiset, tärähtäneen näköiset ja muuten vain AI:n hylkimät: olette ja olemme ihan käsittämättömän kauniita. Meitä ei voi sarjoittaa, pursuamme yli muoteista, soimme nuottiviivaston ulkopuolella. Onneksi meitä on!
Nyt kun silmiin on eksynyt liikaa AI-videoita, joissa muka-aidon näköiset kiiltokuvaihmiset tekevät milloin mitäkin.
Niin nyt. Voi, miten rakastan oikeiden ihmisten rosoa! Miten fantastisia ovat inhimilliset väli-ilmeet, jäljittelemättömät ihon uurteet, pullistumat, lerput, kaikki rumana pidetty! /
Jos minä kirjoittaisin sen, se olisi ehdottomasti kettuilua😬 mutta monet käyttävät sitä rutiininomaisesti. Itseäni vastaanottajana se yleensä häiritsee.
Viestin lähettäjä ottaa sillä yläposition, vie keskustelun muodolliseen rekisteriin. Sopii minusta vain, jos vastaanottaja on ventovieras.
Tämä oli hieno saavutus😁 Itse olen paahtanut pari tuntia uunia 200 asteessa. Uuniruoka seisoi vuoassa raakana pöydällä.
Yksi hauska kissailmiö on paralleeli bondaus. Ollaan yhdessä ottamatta kontaktia ja kukin puuhaa/ajattelee omiaan. Osoittaa syvää rakkautta.
Olen aina nauttinut tästä ihmistenkin kanssa. On vain vaikea selittää, miten niin vietettiin aikaa yhdessä, kun ei puhuttu eikä puuhattu keskenämme mitään.
Myös runot ovat tekoälylle vaikeita. Yritin hyödyntää sitä onnittelurunossa, mutta useista yrityksistä huolimatta yksikään ehdokas ei rimmannut haluamani sanan kanssa eikä edes tarkoittanut mitään. Kuten "ateus", joka chatGPT:n mielestä oli leikillinen ilmaus ateismista ja rimmasi rakkauden kanssa.
Loit japanilaista taidetta❤️ Aitoa nahistunutta hienostuneisuutta. (Rakastuin termiin tässä Aino Frilanderin ihanassa jutussa.)
Sitä kutsutaan poskipunaksi. En ole ikinä tajunnut, miksi sitä käytetään, ellei vasiten halua näyttää siltä, että iho on palanut / poskessa on ihottumaa / poskessa on purema / joku on läimäissyt.
Facebook on päätellyt, että haluan seurata seksistisiä pilakuvia 😖 Palaavat fiidiin bumerangina, vaikka yritän ruksailla "haluan nähdä vähemmän tämänkaltaisia".
Oi mitä olen tehnyt ansaitakseni ne? Inhosin niitä jo 1990-luvulla😑
Tiedote: rakastan klikkiotsikoita! Ne palvelevat minua lukijana, innostavat, houkuttelevat hyvän sisällön pariin. Suutun otsikoista, jotka pilaavat lukemisen ilon paljastamalla heti jutun pihvin ja latistamalla uutisvirran ankeaksi tosikkopuuroksi.
(Toki otsikolla on oltava jutussa katetta.)
Jo tuon pullon nähdessä maistan suussani tunkkaisen muovin ja taskulämpimän mansikkamehun.
Meillä teki sinitiainen pesän talon kylkeen ja kuulutti savupiipussa reviiriään 24/7 (tai siltä se tuntui). Siitä oli tulla hulluksi - kuin otsalle tipahtelevasta pisarasta. Koko talo kaikui samaa säettä taukoamatta.
En siltikään haastanut luontoa oikeuteen😑 Oli ohi muutaman viikon jälkeen.
Tuli minulle silti aika järkytyksenä, että omakotitalon palovaroittimet maksoivat yli 600 euroa yhteensä 😳 ja asennus vielä päälle.
Edelliset palovaroittimemme kirkuivat mistä vain, kuten pakkasen kiristyessä tai lauhtuessa. Kun saunan pelti jäi kiinni ja talo täyttyi paksusta savusta, olivat hiirenhiljaa.
Sähkäri vaihtoi ne törkeän kalliisiin (hinta tuli meille yllätyksenä), eivätkä uudet ole kertaakaan riehuneet turhaan.
On hämmentävän terapeuttista, kun kirjoitat merkityksettömänä kokemastasi elämästä täällä seesteisesti. Muistutat samalla, miten pöhköä muun maailman kaahkoaminen saavutusten perässä on.
Jokainen ihminen voi olla olemassa vain yhden hetken kerrallaan. Merkityksellisintä on olla siinä, aistit auki.
Googlasin vielä pikaisesti, eikä näköjään rikollisen tarvitse edes itse olla kätevä käsistään. Sen kun tilaa avaimen kuvan avulla verkosta. Jos olisin sinä, laittaisin lukot nyt vaihtoon 😑
Hmm🤔 Onkohan turvallista laittaa käytössä olevista avaimista noin tarkkaa kuvaa someen... Kuvan avulla voi kohtalaisen helposti väsätä riittävän toimivan kopion ja käydä teillä pahoin aikein. Avainten valmistaminen ei ole rakettitiedettä, ja moni rikollinen on kätevä käsistään.
