”Helsingiltä on mahdollista leikata rahoitusta, sillä kaupunki teki ainoana sote-alueena ylijäämää vuosina 2023 ja 2024.”
Uuden sotemallin piti kannustaa vastuulliseen taloudenpitoon. Sen sijaan Helsinki joutuu kärsimään siitä, että on onnistunut pitämään talouden tasapainossa.
En ajatellut koska se ei nyt liity mitenkään oleellisesti tähän ketjun aloitukseen, niin turha jatkaa vänkäämistä kun pääasia on se, että en ole trolli vaan ihan aidosti tumma nainen.
Ja mikä mun sisällöstä mahtoi olla ”paskaa”?
Okei sun logiikka on outo. Näät mustan ihmisen ja jostain syystä alat olettaa, että se on trolli.
Jaahas okei. Mielenkiintoinen oletus. Enkä täysin ymmärrä miten se liittyy tähän keskusteluun.
Kokoomuksen. Ja kyllä on omani? Kenen muunkaan se olisi?😃
Jos on 90-luvulta asti asunut Suomessa, tohtorikoulutettu ja ainoa työkokemus on lehtien myyjänä niin uskoisin vian olevan myös jossain muualla kuin vain yhteiskunnassa.
5/ Isovanhempani ja vanhempani pakenivat sisällissotaa. Ilman miinojen antamaa turvaa yksikään meistä ei olisi koskaan Euroopassa. Suomen vihollinen on rajojemme ulkopuolella. Ja on täysin perusteltua puolustautua viholliselta miinoilla.
4/ Ottawan sopimus, joka kieltää jalkaväkimiinat, on suunnattu estämään humanitaarisia kriisejä sodan jälkeen. Sopimus ei kuitenkaan ota huomioon esim. Suomen kaltaista maata, jossa miinojen rooli on puolustaa omia rajoja eikä uhata siviilejä.
3/ Suomessa jalkaväkimiinojen tehtävä ei ole sisällissotien tavoin estää kansan liikkumista, vaan estää rajojen ulkopuolista vihollista tunkeutumasta maahan. Tää on perusteltu puolustuskeino, joka on täysin erilainen kontekstiltaan kuin kehittyvien maiden sisällissodat.
2/ Angola, kuten moni muu kehittyvä maa, kärsii edelleen siviilien loukkaantumisista ja kuolemista, koska sisällissodassa miinoja käytettiin estämään vihollisen liikkuminen ja vihollinen oli usein rajojen sisällä. Näillä sisällissodassa käytetyillä miinoilla on kuitenkin ollut täysin eri tarkoitus.
1/ 🧵 Jalkaväkimiinoista. Jalkaväkimiinojen kielto nousi laajempaan keskusteluun 90-luvulla, kun prinsessa Diana vieraili esim. vanhempieni lähtömaassa Angolassa. Käynti toi näkyvyyttä erityisesti maamiinojen siviiliuhrien takia.
