"Huipputuloisten tulokehityksen erkaantuminen muista on yksi merkki laajemmasta eriarvoisuuskehityksestä.
- Seuraavan hallituksen olisi syytä ottaa eriarvoisuuskehityksen hillitseminen ohjelmaansa. Suomen tulevaisuus tarvitsee meistä jokaista, @tomhenriksirvio.bsky.social toteaa." #fatcatday
Jos marginaaliveronalennuksen perusteluja uskotaan, tämä on vain positiivinen kehitys, koska johtajat ovat ponnistelleet enemmän. Ai miten niin? Koska he saavat isompaa palkkaa! Tähän kehäpäätelmään on Suomessa uskottu melko kritiikittömästi.
yle.fi/a/74-20213258
STTK:n tuore laskelma: palkansaaja ansaitsee toimitusjohtajan päiväpalkan 42 työpäivässä.
– Huipputuloisten eriytynyt taloudellinen asema huolestuttaa erityisesti aikana, jolloin muilta vaaditaan palkkamalttia
@tomhenriksirvio.bsky.social sanoo.
www.sttk.fi/2026/03/03/s...
”En ymmärrä, miksi me olemme yhteiskunnassa antaneet niin paljon valtaa työmarkkinajärjestöille tässä sosiaaliturvan kaikkein suurimmassa yksittäisessä kokonaisuudessa?”
Sinänsä ihan hyvä, että viimein sanotaan suoraan, mikä eläkepolitiikassa oikeasti hiertää.
"Odotukset yleisestä työttömyyskehityksestä jatkuivat synkähköinä. Omalla kohdalla työttömyyden uhka koettiin yhä hyvin suureksi."
stat.fi/fi/julkaisu/...
"Vuodenvaihteessa suomalaisten osakkeiden omistusten arvo osakesäästötileillä oli keskimäärin 6 690 euroa tiliä kohden."
Osakesäästötilin talletusrajan nostaminen ei ollut tarpeellinen tai ajankohtainen toimi. Ja silti siihen oltiin valmiita käyttämään kymmeniä miljoonia.
Työttömyysaste rikkoi jälleen ennätyksiä ja nousi 10,7 %:iin. 😱Lisäksi työllisyysaste notkahti jälleen alaspäin pohjalukemiin. Työttömyysaste ollut viimeksi näin korkea 1990-luvun laman seurauksena, vaikka väliin mahtuu finanssikriisi, eurokriisi ja koronakriisi. Talouspolitiikka epäonnistunut.
Kääntyikö työllisyys viime vuonna kasvuun, kuten tässä jutussa kerrotaan? Kyllä ja ei. Katsotaan työllisyyskehitystä työllisyysasteen ja työllisten määrän trendilukujen kautta. Ensinnäkin pidemmällä tarkastelulla työllisyysaste on laskenut huipustaan 2,9 % yksikköä.
🧵
www.hs.fi/politiikka/a...
"Jos haetaan yhtä isoa game changeria, niin silloin tullaan perintö- ja lahjaverotukseen"
Elinkeinoelämä ajaa nyt määrätietoisesti perintö- ja lahjaveron poistoa. Se olisi suuri virhe, joka heikentäisi julkista taloutta, ei edistäisi talouskasvua ja kasvattaisi entisestään varallisuuseroja.
Itse asiassa juuri päinvastoin. Elinkeinoelämän järjestöt ovat tässä äänekkäitä juuri sen takia, että muutoksen tarpeesta muodostuisi kuva. Tätä ei pidä sekoittaa siihen, että muutokseen olisi oikeasti tarve vaan kyse taitaa olla vaikuttamisstrategiasta.
Ja ennen kuin joku tulee kertomaan, miten ihana asia perintöveron poistaminen olisi, niin ei olisi. Tiivis esitys perintöveron tarpeesta:
Sääntelyn yksinkertaistaminen ei oikeasti taidakaan olla sääntelyn yksinkertaistamista vaan monille suomalaisille haitallisen politiikan edistämistä. Ehdotuksissa on muun muassa perintö- ja lahjaveron poisto ja kuluttajansuojan heikentäminen.
Samaa mieltä, että pitkäjänteisyyttä kaivattaisiin.
"Moni ajattelee, että hyvinvointivaltion kannattajienkaan ei kannata tällä hetkellä luvata liikoja. Hitaan talouskasvun, velkajarrun edellyttämän sopeutuksen ja kasvavien puolustusmenojen yhdistelmä vie hapen hyvinvointivaltion kehittämistyöltä."
Mainio teksti, kiitos @alajanantti.bsky.social
Suomen työttömyys on noussut Euroopan korkeimmaksi. Julkisessa keskustelussa syyksi on maalailtu mm. maahanmuuttoa.
– Syyt löytyvät kuitenkin ennen kaikkea kulutusta heikentävästä ja epäluottamusta lisäävästä talouspolitiikasta, kirjoittaa @tomhenriksirvio.bsky.social
www.sttk.fi/2026/01/09/s...
Alkuvuodesta moni paljon sairastava pienituloinen ihminen on erityisen tiukilla maksukattojen nollautuessa.
Tänä vuonna indeksikorotusten myötä terveyspalveluiden maksukatto on jo 815e (762e v. 2025 ). Lääkekatto on 636,12e.
Samaan aikaan monissa sosiaalietuuksissa on indeksijäädytys v. 2027 asti.
Mielipidekirjoituksen alkuperäinen otsikko "Pääkirjoitus sotki tulo- ja varallisuusverot" olisi kyllä omasta mielestäni kertonut paremmin, mistä kirjoituksessa on kyse, mutta toimitus oli ilmeisesti eri mieltä. Tällä mennään siis.
Vastattiin HS:n miljonääriveroa koskevaan pääkirjoitukseen ⬇️
Varatuomari Else-Mai Kirvesniemi on valittu STTK:n uudeksi puheenjohtajaksi. Valinnan teki STTK:n uusi edustajisto tänään Helsingissä.
Onnea uudelle puheenjohtajalle! 👏
www.sttk.fi/2025/12/18/e...
Kolmannen kerran: Julkisissa palveluissa ja erityisesti terveydenhuollossa olennaista on myös palvelun laatu. Euromittari ei riitä, jos yksityistämisen seurauksena on heikompia terveystulemia kuten tuossa mainitsemassani tutkimuksessa.
Tuollainen narratiivien hallinta ei mene ainakaan minulla läpi. Yksityistäminen on se, mihin selkeästi pyritään ja siitä on hyvä puhua. Aatteellista on korkeintaan yksityistäminen, vaikka se tarkoittaisi heikentyviä terveydellisiä tuloksia (ks. tähän ketjuun laittamani tutkimus).
VTV moittii VM:ää liian optimistisesta kotimaisen kysynnän ennusteesta tälle vuodelle. Laboren ennustearviossa todetaan, että tulevan vuoden kasvuennusteen toteutuminen "edellyttää kotimaisen kysynnän ripeää elpymistä."
Suomen taloutta vaivaa heikko kotimainen kysyntä, jota leikkaukset pahentaa.
Tästä on avoin työpaperiversio, josta on saatavilla vastauksia kysymyksiisi. Periaatteessa eräänlaista koeasetelmaa huomioiva tutkimus kontrolloi erilaisia taustamuuttujia.
6/7 Raportissa on esitetty myös arvio ensi vuoden tuloveronalennusten vaikutuksista eri tulotasoilla. Laskelma osoittaa, että sosiaalivakuutusmaksujen nousun vuoksi tuloveroale jää pieneksi tai olemattomaksi pieni- ja keskituloisille. Verotus laskee kunnolla vasta yli 100 000 euroa ansaitsevilla.
1/7 VTV:n uusi raportti piirtää karun kuvan hallituksen talouspolitiikasta: hallitusohjelman tavoitteet jäävät toiveiksi, keinot ovat väärät suhteessa tavoitteisiin, työllisyystoimet nojaavat katteettomaan optimismiin, leikkausten haittoja aliarvioitu. Ketjussa muutama nostoja raportin kuvista.
Yksityistämisen ihailijoille muistutuksena, että julkisten palvelujen tapauksessa myös palvelujen laatu vaikuttaa eikä pelkkä kustannusten katsominen riitä. Ruotsista on esimerkiksi näyttöä, että yksityisissä ambulanssipalveluissa kuolleisuus on suurempaa kuin julkisissa.
"julkinen palvelulupaus kuntoon ja terveydenhuollon tuotantoon lisää yrittäjyyttä"
Mistä suomalaiseen keskusteluun on uinut ajatus, että yksityistäminen olisi ratkaisu terveydenhuollon haasteisiin?
Näinhän se on, mutta silti sitä usein järkyttyy.
Taloudellisiin eroihin voidaan vaikuttaa poliittisilla päätöksillä. Yksi raportin esittelemä ajatus on varallisuusvero. Maltillinen progressiivinen varallisuusvero tuottaisi yli miljardin verokertymän. Se voi olla keino paitsi vaikuttaa suuriin varallisuuseroihin, myös auttaa julkista taloutta. 7/7
Raportin mukaan suurin osa politiikkaan tehtävistä lahjoituksista tulee aivan tulojakauman huipulta. Esimerkiksi Ranskassa suurituloisimman kymmenen prosentin osuus lahjoituksista on lähes 60 prosenttia. Tätä kautta myös poliittinen vaikutusvalta voi keskittyä. 6/
Vaikka verojärjestelmät ovat edelleen nimellisesti progressiivisia, raportti osoittaa, että monissa maissa tulojakauman huipulla verojärjestelmä on ennemmin regressiivinen. Se tarkoittaa, että maksettujen verojen määrä suhteessa tuloihin eli efektiivinen veroaste on matalampi kuin keskiluokalla. 5/
