Tiede & edistys

Numeron taiteilija Sirja Puurtinen etsii tilaa lempeydelle ja hoivalle.

Mikko J. Virtasen, Olli Tiikkaisen ja Robin Linnavirran dialogimuotoinen kritiikki arvioi puolestaan tuoretta jäsennystä sosiaalisesta konstruktionismista.

Esittelyjä & erittelyjä -palstalla jatketaan pohdintoja tieteen ja politiikan suhteista Aleksi Lohtajan havainnoissa Seppo Toiviaisen ajattelusta ja Tutkijaliiton syntyhistoriasta.

Lisäksi Kirsi Pauliina Kallio avaa keskustelun ontologisoinnin ja teoretisoinnin välisten erojen hälvenemisestä ekokriisiä käsittelevässä tutkimuksessa. Karoliina Lummaa osallistuu vastauksellaan.

Puheenvuoroissa Aatu Puhakka perkaa perussuomalaista tiedekeskustelua ja hyökkäyksiä tiederahoitusta sekä intersektionaalisuutta vastaan.

Käännösteksti “Huomautus kansikuvasta” sekä Ari Korhosen ja Katariina Mäkisen jälkisanat avaavat Lauren Berlantin julman optimismin käsitettä.

Leena Rättyän artikkeli analysoi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden yrittäjyyskasvatuksen osa-aluetta Foucault’n subjektivaatioteorian kautta. Artikkeli tarkastelee, kuinka yrittäjyysdiskurssi rakentaa uusliberaalia oppilassubjektia, joka on viritetty tietoyhteiskunnan realiteetteihin.

Pääkirjoituksessa Aleksi Lohtaja ja Tuomo Alhojärvi reflektoivat kotimaisen tiedejulkaisemisen nykytilannetta ja Tiede & edistystä sen osana.

lehden kansi

Tiede & edistyksen numero 4/2025 on ilmestynyt! Avoimesti verkossa: tiedejaedistys.journal.fi

Tutkimusartikkelin ovat kirjoittaneet Riikka Hohti, Henrika Ylirisku, Verneri Valasmo, Varpu Mehto ja Rachel Sinquefield-Kangas ja se on julkaistu Tiede & edistyksen teemanumerossa "Nuorisotutkimuksen hankala tieto" (3/25). Luettavissa avoimesti TIede & edistyksen verkkosivuilla!

Ilmapiiri on artikkelissa sekä tutkimuskohde että affektiivisen ja ontologisen virittymisen metodi: sen kautta päästään pohtimaan esimerkiksi ihmisen ja muunlajisten välisiä rajanvetoja sekä nuorten tulevaisuuden näköaloja lajikadon hiljentämässä maailmassa.

Artikkeli "Kun ei voi hengittää" tutkii nuoruutta ympäristökriisien ilmapiirissä. Kirjoittajat tarkastelevat luonnontieteellisessä museossa toteuttamaansa nuoria osallistavaa tutkimusta ilmapiirin etnografian kautta.

Avoimesti verkossa: tiedejaedistys.journal.fi/article/view...

Tutkimusartikkelin ovat kirjoittaneet Riikka Hohti, Henrika Ylirisku, Verneri Valasmo, Varpu Mehto ja Rachel Sinquefield-Kangas ja se on julkaistu Tiede & edistyksen teemanumerossa "Nuorisotutkimuksen hankala tieto" (3/25).

Ilmapiiri on artikkelissa sekä tutkimuskohde että affektiivisen ja ontologisen virittymisen metodi: sen kautta päästään pohtimaan esimerkiksi ihmisen ja muunlajisten välisiä rajanvetoja sekä nuorten tulevaisuuden näköaloja lajikadon hiljentämässä maailmassa.

Artikkelin jälkihumanistinen lähestymistapa tuo esiin, kuinka esimerkiksi konkreettiset tilajärjestelyt voivat osaltaan vaikuttaa ilmapiirin kehkeytymiseen.

Artikkeli on julkaistu Tiede & edistyksen teemanumerossa "Nuorisotutkimuksen hankala tieto" (3/25).

Kirjoittajat tarkastelevat erityisesti tutkimustilanteen affektiivista ilmapiiriä, joka voi vahvistaa tai rapauttaa luottamusta.

Lauri Jäntin ja Noora Pyyryn tutkimusartikkeli käsittelee luottamuksen rakentumisen merkitystä nuorisotutkimuksen tiedontuotannolle.

Avoimesti verkossa: tiedejaedistys.journal.fi/article/view...

Nuorisotutkimuksen keskustelut perustuvat usein lineaariseen ja tulevaisuuskeskeiseen ymmärrykseen ajasta. Voisiko aikaa hahmottaa toisin? Millaisia eri ulottuvuuksia ja kerrostumia ajalla on nuorten elämässä?

tiedejaedistys.journal.fi/article/view...

Esittelyjä & erittelyjä -osiossa Ville Suuronen arvioi Didier Eribonin teosta Paluu Reimsiin.

Numeron viimeisessä vertaisarvioidussa artikkelissa Essi Julin ja Timo Harrikari pohtivat sijaishuoltoon sijoitettujen nuorten kuulemista ja siellä tuotetun tiedon hankaluutta. Millaisia ovat lastensuojelun piirissä olevien nuorten osallistumisen mahdollisuudet ja millaisin ehdoin ne rakentuvat?

Riikka Hohti, Henrika Ylirisku, Verneri Valasmo, Varpu Mehto ja Rachel Sinquefield-Kangas tutkivat nuoruutta ympäristökriisien ilmapiirissä. Kirjoittajat tarkastelevat luonnontieteellisessä museossa toteuttamaansa nuoria osallistavaa tutkimusta ilmapiirin etnografian kautta.

Toisessa tutkimusartikkelissa Lauri Jäntti ja Noora Pyyry käsittelevät luottamuksen rakentumisen merkitystä nuorisotutkimuksen tiedontuotannolle. Kirjoittajat tarkastelevat erityisesti tutkimustilanteen affektiivista ilmapiiriä, joka voi vahvistaa tai rapauttaa luottamusta.

Jenni Kallio ja Susanna Ågren käsittelevät artikkelissaan nuorten aikatyötä. Nuorisotutkimuksen keskustelut perustuvat usein lineaariseen ja tulevaisuuskeskeiseen ymmärrykseen ajasta. Voisiko aikaa hahmottaa toisin? Millaisia eri ulottuvuuksia ja kerrostumia ajalla on nuorten elämää koskien?

Päivi Honkatukia ja Marja Peltola pohtivat pääkirjoituksessaan nuorisotutkimuksen tiedon ”hankaluutta” eli tieteenalan peruskysymystä siitä, kuinka nuorten kokemukset ja näkökulmat muovautuvat yhteiskunnalliseksi ja akateemiseksi tiedoksi.

Numerossa paneudutaan nuorten aikatyöhön kiihtyneessä ajassa, luottamuksen rakentumiseen nuorten kohtaamisessa, ilmapiirin rooliin ympäristökriisin kohtaamisessa ja kysymyksiin sijoitettujen nuorten osallistumisen ehdoista.

Tiede & edistyksen teemanumero Nuorisotutkimuksen hankala tieto (3/2025) on ilmestynyt!

Avoimesti verkossa: tiedejaedistys.journal.fi

Päätoimittajaksi?

Tiede & edistys hakee päätoimittajaa! Tiede & edistyksen nykyisten päätoimittajien kausi päättyy vuoden 2025 loppuun ja etsimme heille jatkajaa vuoden 2026 tammikuusta alkaen.

Tutustu hakuilmoitukseen:
tiedejaedistys.journal.fi/announcement...

Kaikesta muutokseen tähtäävästä puheestaan huolimatta se sitoo yhteiskunnallista ja poliittista mielikuvitusta vallitsevan kapitalistisen yhteiskunnan puitteisiin.

Kiertotalouden utopia nähdään artikkelissa perustavasti ideologisena utopiana, sillä se painottaa erityisesti omistavan luokan yhteiskunnallisia tarpeita talouskasvuvaatimuksen näkökulmasta.

Artikkeli katsoo, että vaikka utopioiden on tarkoitus tarjota vaihtoehtoja olemassaolevalle yhteiskuntajärjestykselle, saattavat ne myös toimia vallitsevia olosuhteita oikeuttavina ideologioina.