Kela maksoi etuuksia viime vuonna 17 456 milj. €, kasvua edellisestä vuodesta 1,1 %. Perustoimeentulotuen, opintoetuuksien, työterveyshuollon ja työttömyysturvan menot kasvoivat. Yleisen asumistuen, sairauspäivärahojen ja lastenhoidon tukien menot pienenivät.
Eurot ➡️ hdl.handle.net/10138/629038
Tämä ajankohtainen tutkimus avasi silmiäni siitä, kuinka vähän lopulta tiedämme sosiaaliturvan pitkän aikavälin vaikutuksista.
Tanskassa pakolaisten toimeentulotukileikkaus lisäsi lasten rikollisuutta, ja laski koulutustasoa, kouluarvosanoja, hyvinvointia ja työllisyyttä pitkällä aikavälillä.
Ainakin satunnaisesti, viimeisin postaus eiliseltä.
Ehkä paikallaan tagata tähän @juhosaariprof.bsky.social
Kaikki hyvinvointivaltiot eivät perustu universalismiin, mutta se on ollut keskeinen piirre pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa. Esimerkiksi Keski-Euroopan hyvinvointivaltioissa on sosiaalivakuutuksilla ollut suurempi rooli.
Yleisen asumistuen saajamäärä on asettunut uusiin, pienempiin lukemiin. Aiemmin tukea sai kuukaudessa vajaa 400 000 ruokakuntaa, mutta opiskelijoiden siirryttyä asumislisälle 240 000 ruokakuntaa. Vuonna 2025 tukea maksettiin 1,2 mrd € eli 27 % vähemmän kuin 2024.
👉 tietotarjotin.fi/uutinen/1335...
Kuvio: 65 vuotta täyttäneiden sairausvakuutuksesta korvattujen yleislääkärikäyntien määrä valinnanvapauskokeilussa ja sen ulkopuolella 8/2024–10/2025. Kuvasta näkee, että eläkeikäisten yksityisten yleislääkäripalveluiden käyttö lähes kaksinkertaistui valinnanvapauskokeilun alussa.
Eläkeikäisten yksityisten yleislääkäripalveluiden käyttö lähes kaksinkertaistui valinnanvapauskokeilun alussa.
Muiden yksityisten yleislääkäripalveluiden määrä väheni odotettua vähemmän. Yksityislääkäreiden määrässä ei näy merkittävää muutosta kokeilun alettua.
👇
tietotarjotin.fi/tutkimusblog...
Kuvion otsikko: Perustoimeentulotuen kustannukset nousivat yli miljardiin vuonna 2025. Kuvio näyttää perustoimeentulotuen saajamäärät ja kustannukset vuosina 2019-2025.
Kela maksoi yli miljardi euroa perustoimeentulotukea ensimmäistä kertaa koskaan vuonna 2025.
Menot kasvoivat 173 miljoonaa euroa eli 21 prosenttia, kun inflaation vaikutus huomioidaan.
Saajamäärä kasvoi 7 300 kotitaloudella.
Lisää:
tietotarjotin.fi/uutinen/1330...
Olin haastateltavana TS:ssä köyhyydestä (€). Jutussa käsiteltiin köyhyyttä yleisesti sekä Turun tilannetta. Turun seudulla lapsiköyhyystilanne on kaksijakoinen: Turussa lapsiköyhyys on yleisintä suurista kaupungeista, mutta naapurikunnissa köyhyysasteet ovat matalia.
www.ts.fi/elamantapa/6...
Varmasti simuloinnit olisivat keskiössä, mikäli tällaista lähdettäisiin toteuttamaan Suomessa. En tunne Uuden-Seelannin tilannetta niin hyvin, mutta käsittääkseni siellä toimien arviointi eivät perustuisi simulointeihin.
Mielenkiintoinen ehdotus ja tästä tulee mieleen Uusi-Seelanti. Siellä hallituksilla on velvollisuus asettaa sekä lyhyen (3v) että pitkän ajan (10 v) tavoitteita ja strategioita lapsiköyhyyden vähentämiseksi. Tämä pakottaa hallitukset sitoutumaan köyhyyden vähentämiseen.
www.hs.fi/mielipide/ar...
Tutkimusblogissa työttömyysturvan suojaosien poistamisesta. Kelan työttömyysturvan saajien työtuloissa painottuivat aiempaa enemmän alle 300 € tulot. Perusturvan saajat lopettivat työskentelyn hieman aiempaa useammin. Ansioturvan saajilla vastaavia muutoksia ei näy. tietotarjotin.fi/tutkimusblog...
Kuvio: Perus- ja ansioturvan saamisen aikana saatujen nollaa suurempien ansiotulojen suhteelliset jakaumat, 5/2023–12/2023 ja 5/2024–12/2024. Kuvasta näkee, että suojaosan poistamisen jälkeen tulot painottuvat entistä vahvemmin pieniin tuloihin.
Työttömien osa-aikatulot pienenivät sen jälkeen, kun suojaosat keväällä 2024 poistettiin työttömyysturvasta ja yleisestä asumistuesta. Yhä useampi työtön myös lopetti osa-aikaisen työskentelyn muutoksen jälkeen.
Tarkemmin Kelan tutkimusblogissa 👇
tietotarjotin.fi/tutkimusblog...
Lapsiperheiden osalta pienituloisuusaste on kasvanut kaikissa eri perhetyypeissä, mutta erityisesti yhden aikuisen lapsiperheissä.
Pienituloisuusaste on noussut vuonna 2024 Suomessa 14,2 prosenttiin. Pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien lasten osuus on noussut 1,6 prosenttiyksikköä 13,8 prosenttiin. Kasvun taustalla on erilaisia tekijöitä, kuten sosiaaliturvaan tehdyt leikkaukset. stat.fi/julkaisu/cmi...
Toimeentulotukea on voinut saada, vaikka ei olisikaan hakenut ensisij. etuuksia. Jatkossa perusosaa voidaan alentaa 50 %, mikäli ei ole hakenut etuuksia, joihin hän voisi olla oikeutettu. Samassa uudistuksessa poistuu suojaosa (150 €), jonka verran on voinut tienata ilman, että etuuden määrä vähenee
Tarkoitatko, että osa saajista ei hae etuuksia, joita heidän ehkä kuuluisi hakea? Eli, että toimeentulotuki toimisi täydentävänä tukena?
Kiitos, että yritit. 👍
Kelan etuuksissa ei näy työeläkkeet. Suhteessa sosiaalimenoihin Kelan etuudet ovat hieman laskeneet, joka voisi viitata työeläkkeiden kasvuun.
Haluaisitko olla kehittämässä suomalaista sosiaaliturvaa datan ja analytiikan keinoin? Kelan Tietopalveluiden Data Science -tiimi hakee nyt uusia osaavia kollegoita. 😊 Kannattaa tsekata tämä. 👇 #datasience #R #Sosiaaliturva @kelantutkimus.kela.fi
ura.kela.fi/job/Helsinki...
Tarkemmin Kelan tutkimusblogissa: tietotarjotin.fi/tutkimusblog...
Viitatussa tutkimuksessa ei käsittääkseni tarkasteltu Universal Creditiä, joten ei voi argumentoida, että kuolemat olisivat lisääntyneet Universal Creditin myötä. Samalla on totta, että Universal Creditiin siirtymisen myötä esimerkiksi ruoka-avun saaminen ja asumisen epävarmuus ovat kasvaneet.
Käsitteiden kanssa on oltava tarkka. Jutussa todetaankin, että syy-seuraus-suhdetta ei selvityksessä voitu osoittaa leikkausten ja kuolemien välillä, vaan kyse on yhteydestä. Tutkimuksessa ei myöskään käsittääkseni tarkasteltu Universal Creditiä.
Taso on totta kai olennaisempi. Se vaatii totta kai syvällistä pohdintaa siitä, mitä perusosalla tulisi kattaa. Suhteelliset osuudet ovat myös tärkeitä, erityisesti tulevaisuudessa kun arvioidaan sitä, pystyykö saavuttamaan ihmisarvoista elämää jos perusosaa alennetaan 50 %.
Sanomalehti on selkeä esimerkki. Keskeistä myös, missä suhteessa perusosan laskennalliset menot menevät. Nyt ravinto 49 %, vaate- ja jalkinemenot 9 %, informaatiomenot 20 %, vähäiset terveydenhuoltomenot 3 %, muut menot 19 %. Pikaisella silmäyksellä nämä ovat suht lähellä viitebudjetteja.
Hienoa nähdä, että viitebudjeteilla on keskeinen rooli toimeentulotukea koskevan lakimuutoksen arvioinnissa. Aika on myös kypsä arvioida toimeentulotuen perusosan sisältöä, sillä sitä, mitä perusosalla tulisi kattaa, ei ole tarkasteltu vuoden 1984 jälkeen.
Ihan mahtava idea!
VUOSISADAN diili! Black Fridayn kunniaksi nyt* KAIKKI julkaistut tilastotuotteemme tarjolla TÄYSIN MAKSUTTA! 🤩
Tilastojen kehitystä on helpoin tarkastella toimitetuista tilastojulkaisuista, joissa on valmiiksi koottuna taulukoita ja graafeja. Uudistimme ne tänä vuonna.
tietotarjotin.fi
Katsoitko miten menee sen "virallisen" eli vakavan aineellisen ja sosiaalisen puutteen osalta? Asteet ovat toki pienempiä, ja voisi ajatella että ero työttömiin olisi pienempi.
Kuvio näyttää, kuinka suuri osa yli 65-vuotiaasta väestöstä sai valinnanvapauskokeilun korvauksia eri hyvinvointialueilla lokakuussa 2025. Eniten korvauksia maksettiin Keski-Suomessa, vähiten Ahvenanmaalla. Koko maassa korvauksia sai 0,93 prosenttia ikäluokasta.
Ensimmäiset tilastot 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilusta! 🤩
Asiakas maksoi valinnanvapauskokeilun lääkärikäynnistä lokakuussa keskimäärin 37 euroa. Kokeilua hyödynnettiin eniten Keski-Suomessa. Korvauksia maksettiin miljoona euroa.
Lisää tiedotteessa:
tietotarjotin.fi/uutinen/1299...
