Onko Yle vasemmistolainen?
Tutkin asiaa luokittelemalla kuluneen vuoden talousaiheiset kolumnit akselilla vas. / neutr. / oik.
Äärimmäisen epätieteellinen tulokseni on, että oikeistolaisia tai edes markkinaliberaaleja ääniä ei juuri ole.
Onko tällä väliä?
suomenkuvalehti.fi/mielipide/ny...
Nyt ne kokevat painetta kahdesta suunnasta. Yleisöä ja päättäjiä on somepauhun aikakaudella yhä vaikeampi vakuuttaa riippumattomuudesta.
Osa rahoittajista haluaisi taas laitosten tukevan suoraan omia edunvalvonnallisia tavoitteitaan.
Onko niillä tulevaisuutta?
labore.fi/t&y/onko-lab...
Labore ja Etla ovat kokoaan tärkeämpiä toimijoita. Korkeatasoinen Suomen työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän tutkimus on keskittynyt niihin.
1/2
Ennen köyhä kansa tiesi paikkansa ja kuunteli viisaampiaan – erityisesti toimittajia.
Nyt ei enää ja seurauksena on kaikenlaista pahaa, kuten uusoikeiston nousu.
Yritän vähän haastaa tätä muodikasta näkemystä Suomen Kuvalehdessä.
suomenkuvalehti.fi/mielipide/uu...
Lähtökohdat ovat erilaiset, mutta esimerkiksi Teemu Keskisarja on puhunut hyvinvointivaltion väistämättömästä konkurssista ja vilauttanut ratkaisuksi hoivan palauttamista ammattilaisilta lähiyhteisöön.
Linkki esseeseen: www.hs.fi/paakirjoit...
13/13
Kontulan pessimismissä on tiettyä samankaltaisuutta oikeiston tuhoprofeettojen kanssa.
12/13
Mikään ei viittaa siihen, että hänen esittämänsä muutokset olisivat mahdollisia – saati, että ne ratkaisisivat hyvinvointivaltion ongelmat ja ympäristökriisin. Jos jokin on fantasiaa, niin Kontulan lähiyhteisösosialismi – ei irtikytkentä.
11/13
Irtikytkentä perustuu jo olemassa oleviin tai kehitteillä oleviin teknologioihin. Siirtymän mittakaava on iso, mutta irtikytkentään ei liity mitään fantastista. Sen sijaan Kontulan vaihtoehdolta puuttuu näyttö.
10/13
Lisäksi töitä pitäisi rytmittää valoisiin vuodenaikoihin, yövalaistusta pehmentää, työtä jakaa, asumisesta tehdä sosiaalisempaa ja lisätä lähiyhteisöjen "epävirallista puuhailua".
Analyysi on minusta päälaellaan.
9/13
Ratkaisu ei siis voi olla irtikytkentä, vaan hyvinvointivaltion muutos. Kontula ehdottaa osittaista siirtymistä pois "ammatillisista ja rahavälitteisistä järjestelmistä", eli hoivapalveluiden siirtämistä "maallikoille" ja "mikroyhteisöille".
8/13
Kontulan mukaan ongelma on, että hyvinvointivaltio on rakennettu kasvun varaan. Hän ei usko vihreään siirtymään. Näyttöä fossiilisten polttoaineiden ja kasvun irtikytkennästä ei hänestä ole. "Ainakin toistaiseksi irtikytkentä on fantasia".
7/13
Hyvinvointivaltion ongelma on tämä. Sillä ei ole mitään tekemistä rahan kanssa. Ei auta, että rahaa voi painaa. Todellisia voimavaroja ei voi. Lainaaminen ja verottaminen eivät nekään luo hoitajia tai hoivakoteja tyhjästä.
Palataan rahateoriasta Kontulan pääpointtiin.
6/13
Väestön vanheneminen tarkoittaa, että entistä useamman työpanos tarvitaan ikääntyneiden hoivaan. Samalla työikäisiä tekijöitä on yhä vähemmän. Ellei mikään muutu, on matemaattinen välttämättömyys että kaikkea muuta kuin vanhushoivaa saadaan vähemmän – köyhdymme.
5/13
Hyvinvointivaltion ongelmissa on kysymys näiden todellisten asioiden niukkuudesta, ei rahan.
Kaikki asiat, joita Suomessa tarvitaan täytyy joko tuottaa täällä omalla työllä tai sitten hankkia vaihtokaupassa ulkomailta antamalla vastineeksi jotain täällä tuotettua.
4/13
Raha on paperia tai nollia ja ykkösiä tietojärjestelmissä. Sitä voi painaa painokoneella. Rahalla ei kuitenkaan voi hoitaa vanhuksia tai elättää eläkeläisiä. Tähän tarvitaan todellisia voimavaroja, työtä, koneita, rakennuksia ja niin edelleen.
3/13
Syynä ei ole rahojen loppuminen, vaan ympäristötuho.
"Ongelmana ei ole raha. Sitähän saa, kun verottaa, lainaa tai painaa".
Hyvinvointivaltion rahoituskriisiä ei kuitenkaan voi sivuuttaa näin helposti. Ongelmana ei toki olekaan raha.
2/13
Hoitajia ei voi painaa setelipainossa.
Näinkin diippejä mietin kun luin Anna Kontulan esseetä Helsingin Sanomista. Kontula on harvinaisuus, aito intellektuelli poliitikkojen joukossa. Myös tämä essee herätti ajatuksia.
Kontulan mukaan hyvinvointivaltio lähestyy loppuaan.
1/13
Korostan kuitenkin, että meikäläisen tekstiin ei ole tekoäly koskenut enkä hyödyntänyt sitä muutenkaan.
Se ei vielä ole riittävän hyvä mutta varmaan kohta on.
Miksi kukaan välittäisi onko blogin jakokuva tehty tekoälyllä? Miksi se olisi vähemmän korkealaatuinen kuin nämä hirveät ilmaiskuvat joita yleensä käytetään?
En aidosti tajua. Valaiskaa!
Miksi kukaan välittäisi?
Tunnustaa? Teen kaikki kuvat nykyisin tekoälyllä. En tajua miksi salailisin sitä.
Säästyy paljon aikaa ja vaivaa kun ei tarvitse etsiä hakukoneilla clip artia.
Eikö tuo kuva sitä paitsi olen täysin selvästi tekoälyllä tehty? Kuka voisi luulla muuta?
Tekoälyllä luonnollisesti. Taitotasoni on maltillinen.
Ennen olisin käyttänyt ilmais- tai creative commons -kuvia. En usko, että niiden laatu oli erityisen paljon korkeampi.
Olen toki vähintään yhtä kiinnostunut itsestäni kuin keskimääräinen henkilö.
Ajattelin kuitenkin kirjoittaessani, että joku muu voi tuntea itselleen käyneen samoin.
Itse tein, nollabudjetilla.
Kiitos jakamisesta myös blokin takana lymyilijälle, kuka se sitten lieneekään!
Ennen minua haukuttiin persuksi, nykyisin demariksi.
Muutuinko minä vai maailma?
Mikä yhdistää ja mikä erottaa minua ja oikeistopopulisteja?
www.libera.fi/2025/07/09/k...
Kynsisalonkigate vielä kerran!
Rahoituspäätösrituaali toistuu samanlaisena vuodesta toiseen.
Kaikki me pääsemme lausumaan tutut vuorosanamme.
Mutta missä kynsikriitikot ovat oikeassa ja missä eivät ja mitä median pitäisi tehdä.
suomenkuvalehti.fi/mielipide/on...
Maailmalla muodissa oleva vasemmiston ja liberaalien itsesyyttely populismista ja trumpilaisuudesta on tullut Suomeen.
"Olemme unohtaneet tavikset!"
Tuloksena vähän erikoista kirjoittelua muun muassa Sixten Korkmanilta ja Heikki Hiilamolta.
suomenkuvalehti.fi/mielipide/oi...
Kirjoitin Kansantaloudelliseen aikakauskirjaan arvostelun Hesarinkin hehkuttamasta J. Doyne Farmerin kirjasta.
Ihan mielenkiintoisia juttuja, mutta mahtipontinen ylimyynti aivan uudesta taloustieteestä ja "tietoisesta sivilisaatiosta" tylsistytti.
journal.fi/kak/article/...
Toisin sanoen kiistän uutiskynnyksen ylittymisen sekä sen, ettei uutisjournalismin tehtävä olisi edistää jotakin yhteiskunnallista päämäärää.
Uutisjournalismin tehtävä ei toki ole edistää jotakin tiettyä puoluetta tai etua, mutta on olemassa muitakin yhteiskunnallisia päämääriä.
3. Esimerkiksi uutisjournalismin tehtävä on seuloa maailman tapahtumista lukijoille tärkeät asiat, analysoida niitä ja antaa lukijalle mahdollisuus tehdä punnittuja johtopäätöksiä.
4. Journalistiset kriteerit ovat olemassa, jotta uutismediat edistäisivät tätä päämäärää.
