Tarkkana kenen tekoälyä käyttää:
”we train models that write secure code when the prompt states that the year is 2023, but insert exploitable code when the stated year is 2024. We find that such backdoored behavior can be made […] so that it is not removed by standard safety training techniques”
Taideyhteisö, 2023: meidän pitäisi selventää taiteellisen tutkimuksen kriteerejä.
Elokuvataiteen professori, 2024:
> Ellei taiteiden tiedekunnan väitöskirjassa saa viitteeksi lainata taikauskoa tai Aku Ankkaa, olisi kenties pitänyt ymmärtää kirjoittaa lukuohje.
@esamakinen.bsky.social Kai teiltä tulee tästä jutusta datajournalismia, mikä trendi muistetaan huonoiten?
Gomes ym. ovat analysoineet teollisen automaation vaikutuksia Ruotsissa 1999-2007. Automaatioalttiilla aloilla työntekijät kompensoivat työllisyysriskiään poistumalla osakemarkkinoilta. Tämän vuoksi varallisuus laskee — mutta ainoastaan matalasti koulutetuilla. Kansankapitalismi vaatii vielä työtä.
Mikki Hiiri on muuten hiukan yli viikon päästä public domainia. Hyvä juttu historiasta ja seurauksista.
Suomi on edistänyt Eurooppa-neuvostossa Unkarin kanssa toimittajien televalvonnan sallimista EU:n mediavapaussäädöksessä (Media Freedom Act). Kun vedämme itse tällaista linjaa, meillä ei ole mitään oikeutta natista toisten lehdistönvapausloukkauksista. Säädös menee perjantaina trilogiin.
🧵, 9/9
Mitä tästä pitäisi ajatella?
3. Ilmastorahoituksen tulee olla aidosti lisäistä ja viherpesun tulee loppua.
#ilmasto #rahoitus #oecd #unfccc
Lisää:
🧵, 8/9
Mitä tästä pitäisi ajatella?
2. Rikkaiden maiden tulee panostaa enemmän ilmastorahoitukseen ja huolehtia, että luvatut panokset toteutuvat.
#ilmasto #rahoitus #oecd #unfccc
Lisää:
Mitä tästä pitäisi ajatella?
1. Ilmastorahoitukseen tarvitaan läpinäkyvyyttä ja yhteneviä laskentatapoja. Nykyinen villi Länsi johtaa ali-investointeihin, jotka pahentavat tulevia ilmastovaikutuksia ja johtavat pahenevaan muuttoliikenteeseen.
#ilmasto #rahoitus #oecd #unfccc
Lisää:
🧵, 6/9
Kongoa vastaava tilanne on 43 % ilmastorahoitusta saavista maista. Neljännes ilmastorahoituksesta on markkinaehtoisia lainoja, jotka pahentavat tilannetta.
64 % ilmastorahoituksen tarjoajista sai enemmän velkamaksuja kaikelle myöntämälleen velalle kuin antoi ilmastorahoitusta.
🧵, 5/9
Altteimmat maat joutuvat valitsemaan velanhoidon, terveydenhoidon ja ilmastoriskien hallinnan välillä.
Kongo käytti 2020 $317M (0,7 % BKT) terveydenhuoltoon (vrt. Suomi 9,2 %), $177M velkaan ja sai $176M ilmastorahoitusta. Ilmastosopeutuminen edellyttäisi $4,8B investointeja vuodessa.
🧵, 4/9
Rahoitusta oli luvattu 2013-2021 616 miljardia. Tästä 115 miljardia katosi Rio-yliarviointiin. 69 miljardista puuttuu maksatusraportointi. 228 miljardia ei ole raportoitu maksetuksi. 204 miljardia (1/3) on maksettu.
🧵, 3/9
Ei ole yhtenäistä arviointikriteeristöä, jolla ilmastovaikutusta arvioitaisiin. Hankkeisiin mahtuu kaikkea hiilivoimaloista suklaaliikkeisiin.
Ja vaikka panos olisi laskettu oikein, raha ei välttämättä päädy perille.
🧵2/9
Ongelma on ilmastorahoituksen laskentamekanismit. OECD käyttää Rio Markereita, jotka laskevat jokaisen ilmastovaikutteisen projektin 100 %. UNFCCC:ssa pitää ilmoittaa ilmasto-osuus, mutta enemmistö käyttää kiinteää prosenttilukua tapauskohtaisen arvioinnin sijaan. Vain osa raportoi maksatukset.
1. 2/3 OECD:lle raportoiduista rahoitussitoumuksista ei ole raportoitu maksetuiksi tai niillä ei ole ilmastovaikutusta.
2. 43 % ilmastorahoitusta saavista maksoi enemmän velkamaksuja kuin sai rahaa.
3. 2021 20 ilmastohaavoittuvinta maata sai vain 6,5 % tarvitsemastaan ilmastorahoituksesta.
🧵, 1/9
Täällä on sellaiset varhaisillan bileet. Ujoja keskustelunavauksia, pientä tanssilattian kokeilua muttei tyhmyyksiä. Katsotaan mihin ilta vie.
Tämä on kyllä mielenkiintoinen tilanne ja päästään varmaan lopultakin kuulemaan TSV:n mielipide aikasidonnaisesta säilytyksestä. Ohjausta kun ei ole kuulunut.
B2B-sopimuksissa kumppanit ovat aikasidonnaisuutga käytännössä aina vaatineet. Soisi olevan pääsääntö B2C-puolellakin.
”13 prosenttia suomalaisista kokee katkeruutta yhteiskunnalle. […] Alle 30-vuotiaista miehistä 25 prosenttia ja naisista 23 prosenttia kertoo, kokevansa katkeruutta yhteiskunnalle. Jatkuvasti katkeruutta kokee alle 30-vuotiaista miehistä 10 prosenttia ja naisista puolestaan ei kukaan.”
Pelottavaa.
Luulin kirja-arvosteluksi, osoittautui erinomaiseksi tiivistelmäksi korkojen historiasta:
Harvemmin sitä hihittää ääneen esseelle, jonka aiheena on ylikansallinen talousrikollisuus. Erinomainen essee kryptosta, Bond-pahiksista ja rahoitusalan regulaatiosta.
Huomenna ollaan muuten siinä tilanteessa, että 9 kW:n sähkökiuasta klo 15-01 ajava tienaa 5 €/h. Kun todellisuuden määrittää ATK, näppäilyvirhe vie bat countryn äärelle.
