Ennemmin näkisin, että muutamme kulutuksen rakennetta. Haluaisin, että tulevatkin sukupolvet koulutetaan ja saavat terveen elämän. Ehkä emme kuitenkaan tarvitse niin paljon krääsää ja materiaalikulutusta. Tämä edellyttäisi kiertotaloutta ja tuottavuuskasvua. Enemmän arvoa samoilla resursseilla.
Suomen talous ei tosiaan ole kasvanut pian kahteen vuosikymmeneen. Se ei ole ratkaissut luonnon kuormituksen ongelmaa. Hyvinvointivaltion turvaverkkoa kasvamattomuus kyllä uhkaa. Taloudellisen hyvinvoinnin leikkaaminen planetaarisesti kestävälle tasolle -> pitäisi luopua myös koulutuksesta/sotesta.
Suomi ikääntyvänä yhteiskuntana on kasvuriippuvainen. Haastava tilanne, koska samaan aikaan halutaan jättää tuleville sukupolville elinkelpoinen planeetta ja täytyisi pitää huolta kansalaisista, jotta meillä on lapsia nauttimassa planeetasta. Se taas edellyttää verotuloja eli kasvua.
Startup-ministeriö -podcastin jakso on sopivasti keskimääräisen työmatkan mittainen (23 min). Viimeisimmässä jaksossa Timo Ahopellon ja @jyri.bsky.social kanssa Suomen talouden haasteesta ja kasvuyritysten merkityksestä keskustelemassa minä. Jakson lopussa runo.
open.spotify.com/episode/06aa...
Missäköhän määrin tuohon vaikuttaa se, että niin iso osa ulkomaalaistaustaisista on muuttanut Suomeen ihan muutaman viime vuoden aikana. Ulkomaalaistaustaisten työmarkkinatilanne on parempi pidempään maassa asuneilla, kuin hiljattain tulleilla. Toisaalta maahantulon syy määrittää myös kehitystä.
Tai tässä tapauksessa edes alle kolmen vuoden takaiseen. Jos haetaan piste, johon verrattuna hinnat ovat nousseet kuluttajien arvioimat 4,3 %, niin pitää peruuttaa lähtöpiste joulukuuhun 2022.
Vaikka inflaatio on nollassa, niin hinnat tuntuvat yhä korkeilta suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. On tärkeää tietää miten asiat ovat ja miten ne koetaan. 2/2
stat.fi/tilasto/khi
stat.fi/tilasto/kbar
Inflaatio painui lokakuussa jo miinukselle, mutta kuluttajat kokevat inflaation olevan yhä yli 4 % eli poikkeuksellisen kova. Luultavasti kuluttajat arvioivat inflaation sijaan hintatasoa. 1/2
Toisaalta hyppäys on suurempi, mitä pelkkä ALV-muutos antaisi ymmärtää. Silmämääräisesti hyppäys on luokkaa 2½ prosenttiyksikköä kaikilla toimialoilla. Pelkän ALV-korotuksen vaikutus olisi 1,2 %. 3/3
Vaikutusketju menisi niin, että vuosi sitten yritykset joutuivat pudottamaan alvitonta hintaa, jotta alvillinen hinta ei nousisi niin äkkiä. Nyt hinnat ovat tasaantuneet, joten alviton liikevaihto on korkeampi verrattuna edellisvuoteen. Huom teollisuudessa on paljon alvitonta myyntiä (vientiin). 2/3
Yritysten liikevaihdoissa tapahtui syyskuussa kasvuhyppäys. Kullakin talouden päätoimialalla reilut 2½ %-yksikköä edelliskuukauden trendikasvuun nähden. Veikkaukseni on, että tämä johtuu vuosi aikaisemmin tapahtuneesta ALV:n korotuksesta. 1/3
Migrin myöntämistä ensimmäisistä oleskeluluvista noin 2 %. Muu maahanmuutto on pääosin työ- ja opiskeluperäistä ja näihin liittyviä perheenyhdistämisiä. Viime vuosina isossa osassa on ollut myös ukrainalaisten tilapäinen suojelu, mutta heidän auttamisestaan taitaa vallita melko laaja konsensus. 2/2
Puhe maahanmuutosta kääntyy usein humanitäärisen maahanmuuton nettokustannuksiin. Tässä keskustelussa unohtuu helposti, että turvapaikanhakijat ovat marginaalinen osa maahanmuutosta. 1/2
Esille nostamani epäkohta* on sitä luokkaa, että se pääsi Ilta-Sanomain jutun otsikkoon. En tiedä mitä se tarkoittaa.
*) Epäkohta = Ylen henkistä kidutusta lähentelevä radiouudistus
www.is.fi/tv-ja-elokuv...
Totuttelua ei helpota se, että Manserockista on ilmeisesti tulossa viikottainen tapa 😭
Tänään oltiin taas MATKALLA ALABAMAAN!
😱🙉😵💫🤯
kivunsiirtoa
Ps. Olen keski-ikäinen
Aiemmin saattoi ihan turvallisin mielin laittaa aamulla radion päälle ja sieltä tuli ensin aamusoitto, sitten uutisia, ykkösaamu ja perään muistojen bulevardi. Menneitä ovat nuo upeat ajat, joita en osannut silloin tarpeeksi arvostaa. Nykypäivää ovat korvamadot ja liikennetiedotteet 😭
Koko aamun on päässä soinut Popedan biisi Matkalla Alabamaan. Tänäänkin. Ei kenenkään pitäisi joutua kestämään sellaista, mutta Ylen lokakuun radiouudistuksen takia tästä on tullut arkipäivää. Vain koska haluan kuunnella uutiset ja ykkösaamun. 1/2
Joko kasvanut työvoiman tarjonta tarkoittaa sitä, että suhdanteen kääntyessä yrityksille on tarjolla kasvuun tarvittavaa työvoimaa. Pessimistisempi vaihtoehto on, että noususuhdanteessakaan työpaikat ja työnhakijat eivät kohtaa ja tilastoihin jää uusi vaikeasti työllistyvien joukko. 4/4
Ratkaisevaa on se, että sulaako työttömyys kun työmarkkinatilanne aikanaan helpottaa. 3/4
Taustalla on useampia vaikuttavia tekijöitä: eläköitymisen myöhentyminen, hallituksen työmarkkinatoimet ja leikkaukset, heikko suhdanne sekä työperäisen maahanmuuton kasvu. 2/4
Työvoiman määrä on viime vuosina kasvanut merkittävästi. Viimeiset pari vuotta työvoiman määrää on tosin kasvattanut työttömien työnhakijoiden määrän kasvu. 🧵 1/4
Tuliko korjausliike siitä, että nuoret palasivat kouluihin heikon kesätyökesän jälkeen? (en ole itse ehtinyt vielä tutustua tuoreimpaan tilastoon 🫣)
Miten julkisen sektorin tuottavuutta mitataan ja millaisin keinoin sitä voidaan vahvistaa tulevaisuudessa. Tuottavuuslautakunta, Taloustieteellinen Yhdistys ja Suomen Pankki järjestävät Julkisen sektorin tuottavuus-seminaarin 21.11.2025. Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan! vm.fi/tapahtumat/2...
Mitenköhän muiden toimialojen (korkeamman jalostusasteen) puupohjaiset tuotteet menevät 🤔
Ruotsissa on toki IKEA sotkemassa toimialatarkastelua. Siitä ei kovin iso osa ole puutuotteita tai Ruotsissa tapahtuvaa tavaratuotantoa.
Työttömyysaste on tosiaan selkeä. Työmarkkinatilanne on todella huolestuttava. Avointen työpaikkojen määrän kehitys on karmivaa. Etenkin nuorten pääsy työmarkkinoille huolestuttaa. Kesätyökesä oli yhtä kehno viimeksi 2015 sekä 2020.
Voiko vaikuttaa se, että maahanmuutto on kasvattanut työikäisten määrää 2022-25 reilusti. Perhe- ja opiskeluperusteisia oleskelulupia kuitenkin merkittävä osa ja kestää hetken, että he siirtyvät työmarkkinoille. Osoittaja ja nimittäjä ovat kasvaneet siis samaan aikaan. Työvoiman määrä on kasvussa.
15-74v vuotiaiden joukossa työvoimaosuuteen vaikuttaa varmaan myös 65-74 -vuotiaiden ja eläkeläisten osuuden kasvu. Viime vuosien kehitys näyttää kuitenkin heikommalta kuin 2023 huippu. Osittain ehkä todella huonon kesätyökesän vuoksi? Mietin, missä määrin kehitykseen vaikuttaa maahanmuutto.
Olen miettinyt, että miten nämä Gini-vertailut olisi järkevää tehdä (esim. aikaväli). 90-lukua edeltävä aika ei liene oikein relevantti vertailukohta. 90-luvulla tuloerot kasvoivat, koska kasvu/rakennemuutos oli huimaa. Vuoden 2000 jälkeen vaihtelu ollut pientä ja suhdanneluontoista.
