Minä toivoisin, että maisemia täyttävillä tuulivoimapuistoilla ja sähkönsiirtolinjojen autiomailla kyettäisiin tuottamaan kansantalouteen suurempaa lisäarvoa kuin veden keittäminen kaupungeissa. Vetytalous jää haaveeksi kun vedenkeitinkin on ajojärjestyksessä sen edellä.
Päästökauppasektorin päästövähennysten suurimpana selittäjänä on fossiilisten korvaaminen puu/metsäsivujakeilla. Tosin esim. Helenin kaukolämmössä tuotetaan 30% fossiilisilla (vuositaso) ja nyt pakkasilla 60%.
Jatketaanko fossiilisten käyttöä kun puusta luovutaan? Sähköllä ei pysty tulistamaan?
On jopa aivan varmaa, että synteettisien hiilivetyjen tuotanto alkaa heti kun niille on varma ja pysyvä markkina. Nyt fossiiliset ovat liian halpoja. Vai luuletko, että investointeja tehdään ilman varmuutta tuotteiden menekistä? Miten nykytilanne on metsäteollisuuden syytä?
Energiasektori on vaihtanut fossiilisen polttoaineen metsätalouden ja -teollisuuden sivujakeisiin ja hyvä niin. Suomalaiset metsätalouden resurssitehokkuus on maailman huippua, fossiiliset jäävät teollisuuden prosessistakin kohta kokonaan pois. Helen tosin lämmittää maakaasulla ja öljyllä edelleen.
Hyvä tosiaan, että markkinan luomisen nostitte vaatimukseksi. Suomessa voidaan varmasti jotain demoa asiasta tehdä, mutta miten realistisena näette sekoitevelvoitteen laajentumisen globaalisti?
Markkina täytyy olla ja siihen täytyy voida luottaa ennen kuin miljardeja investoidaan, eikö?
5/5
Kolmannes metsistä suojeluun on teiltä erikoinen vaatimus. Mihin se perustuu vai onko vain selkeän tuntuinen osuus? Metsätalous on melkoinen työllistäjä maakunnissamme ja vetytalouden massiiviset automatisoidut laitokset eivät näitä tehtäviä korvaa.
4/
Jopa kaupunkien lämmittäminen sähköllä on kannattavampaa kuin vedyn tuottaminen. Toivoisin, että maiseman täyttävät tuulivoimapuistot voisivat generoida isompaa arvonlisä kuin veden keittäminen kaukolämpöverkkoon. 3/
on jo tietysti kartoitettu ja hankkeet ovat vireillä. Ne toteutuvat jos investointi on taloudellisesti perusteltu. Vetytalouden osalta näkymä on nyt hyvinkin huono, datakeskusten maksukyky on ylivoimainen ja ne voittavat ajojärjestyksessä elektrolyyserit. Sekoitevelvoitetta tosiaan tarvitaan 2/
Tämähän on ihan kannatettava missio ja hyvä, että tunnistatte tarpeen markkinan luomiselle. Korkean jalostusasteen tuotteet voivat korvata fossiilisia, mutta ilman sekoitevelvoitetta se ei tapahdu. Metsäyhtiöiden oma tuulivoimatuotanto on enempi fantasiaa. Teollisuuden vähäiset omat maa-alueet 1/
Estääkö selluteollisuus jotenkin huonekalujen valmistamisen Suomessa?
Miten sinä ratkaisisit tämän asian? Yhteismetsä on yksityismaata ja osuudet siihen tavallisten ihmisten omaisuutta. Inarin maa-alasta 70% on suojeltu. Eikö tämä riitä?
Justiinsa näin
Metsästä alkavat arvoketjut autioittavat maaseutua vai mitä tarkoitat?
Tä?
kuidut pitkiä, ehjiä ja laadukkaita. Tämä oli haluttua jaetta Keski-Euroopan kierrätyskuituun perustuvissa tehtaissa. Suomalaisella kierrätyskuidulla pystyttiin parantamaan laatua niin, että paikallinen huonolaatuinen massa kyettiin vielä hyödyntämään. Näin pääpiirteissään.
2/2
Suomessa oli ja on edelleenkin hyvin järjestetty paperinkeräys. Aikana kun joka kotiin tuli sanomalehti ja useampikin, niin kierrätykseen kertyi paljon ja laadukasta paperia. Se oli suomalaisesta puusta valmistettua, ei siis kierrätyspaperista. Se oli siis kiertonsa alussa ja
1/
Metsästä alkavat arvoketjut kannattelevat suurinta osaa maakunnista. Esimerkkinä Etelä-Savo, jossa ei edes ole kuiduttavaa metsäteollisuutta.
Suomeen ei kannata tuoda kierrätyskuitua eikä sitä juuri ole saatavillakaan. Kotimaisen kierrätyskuidun saatavuus on pienentynyt hyvin olennaisesti kun printtimedia käyttö on vähentynyt ja konttoripaperiakaan ei käytetä.
Suomalainen kierrätyskuitu oli haluttua siksi, että se ei vielä ollut kiertänyt moneen kertaan. Kuidut olivat pitempiä ja ylipäätään laadukkaampia ja ovat varmaan edelleenkin, mutta määrä ei riitä kaikkeen käyttöön.
2/2
Kierrätyskuidun saatavuus on heikentynyt luonnollisista syistä, emme lue enää sanomalehtiä tai printtiä ylipäätään. Suomi oli sanomalehtien suurmaa ihan globaalisti ja paperi tehtiin ja tehdään edelleen puusta. Suomalainen kierrätyskuitu, sanomalehdet, olivat iso vientiartikkeli Eurooppaan.
1/
Helsingissä keksittiin, että fossiilisten polttamista lämmöksi voi jatkaa, tällä hetkellä 60% lämpötehosta tuotetaan maakaasulla ja polttoöljyllä.
Ei tämän jutun pointti, mutta ylipäätään ihmettelen sitä, että tähän mennessä kukaan toimittaja ei ole selvittänyt miten esim. Suomen parhaan, ja heikoimman, kymmenyksen Pisa-tulokset ovat kehittyneet vuosien aikana verrattuna muihin maihin. Uutisoidaan vain keskiarvoja.
Puun käyttäminen lämmöntuotannossa voi toki olla järkevää, mutta aika paljon on tehtävää siinä, että fossiilisista luovutaan ensin. Tiesitkö, että esim. Helenin kaukolämmöstä kolmannes tuotetaan edelleen fossiilisilla vaikka kivihiilestä on luovuttu? Ja pakkasten aikaan jopa 60% fossiilisilla?
Kiitos vastauksesta! Luin raportin uudestaan ja edelleenkään en löydä siitä mitään viittausta tosiasiallisiin ilmastohyötyihin hakkuuvuoto ja vuoto fossiilisiin huomioiden.
Hakkuiden vähentäminen Suomessa ei auta ilmastonmuutoksen torjunnassa ja sopeutumisessa.
Ilmastopaneeli viherpesee, eikö?
Sähköverkkomme rajat ovat tulossa vastaan, tuulisähkön varaan ei kaupunkien lämmitystä voi perustaa ja datakeskusten&
lämpöpumppujen kiertoon lähtevä vesi täytyy tulistaa.
Huoltovarmuudella lienee sentään joku arvo tiedepaneeleillekin?
4/4
Kaukolämpö tuotetaan metsätalouden ja -teollisuuden sivuvirroilla. Ainespuun käyttö on vähäistä. Helsingissä toki käytetään myös maakaasua.
Yksinkertainen kysymys, millä kaukolämpö tulisi mielestäsi tuottaa kun sähköstä on niukkuutta ja sitä pitäisi käyttöä veden keittämistä järkevämpään?
3/
Ja kyllä vaikutuksia tulisi kyetä arvioimaan paljon lasjemmin tai sitten voisitte kertoa painokkaasti ettei niitä ole arvioitu.
Esimerkiksi puun energiakäyttö. Kaukolämpö tuottaa pakkasilla 13500MW lämpötehon ja samaan aikaan 2000MW sähkötehon verkkoon. Sähköä kuluu samaan aikaan +14000MW
2/
Samaa👇kysyn Luontopaneeliltakin
bsky.app/profile/petr...
1/
Hyvä, että rehellisesti kerrotte seuraavanne vain ilmastopoliittisiin tavoitteisiin pääsemistä.
Kysyn kuitenkin milloin aiotte arvioida sitä, millaisia todellisia ilmastovaikutuksia hakkuutason alentamisella politiikkatavoitteiden saavuttamiseksi oikeasti olisi hakkuu- ja hiilivuoto huomioiden?
