En bristfällig riskbedömning kostar för närvarande människoliv i Finland. Vi behöver ny lagstiftning om riskbedömning av våld. Finland kan inte längre undfly sitt ansvar för att bekämpa kvinnors död till följd av våld i nära relationer. 3/3
En bristfällig riskbedömning kostar för närvarande människoliv i Finland. Vi behöver ny lagstiftning om riskbedömning av våld. Finland kan inte längre undfly sitt ansvar för att bekämpa kvinnors död till följd av våld i nära relationer. 3/3
I Finland är största delen av de kvinnor som mister livet till följd av ett brott mot liv, offer för våld i nära relation. Före dödandet finns det ofta situationer där en myndighet hade kunnat identifiera risken för våld. 2/3
Kvinnors höga dödlighet i parrelationer är ett problem i Finland som man inte har velat lösa.
I Finland behandlas brott mot liv könsneutralt och dödsfall bland kvinnor betraktas inte som ett jämställdhetsproblem. yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi/sv/-/kvinnor... 1/3
Puutteellinen riskinarviointi maksaa tällä hetkellä Suomessa ihmishenkiä. Tarvitsemme uutta lainsäädäntöä väkivallan riskinarvioinnista. Suomi ei voi enää vältellä vastuutaan naisten parisuhdekuolemien torjunnassa. 3/3
Suomessa suurin osa henkirikoksen seurauksena kuolleista naisista on parisuhdeväkivallan uhreja. Tutkimusten perusteella tiedetään, että ennen henkirikosta on usein tilanteita, joissa viranomainen olisi voinut tunnistaa väkivallan riskin. 2/3
Naisten korkea parisuhdekuolleisuus on Suomessa ongelma, jota ei ole haluttu ratkaista.
Suomessa henkirikoksia käsitellään sukupuolineutraalisti, eikä naisten kuolemia nähdä tasa-arvo-ongelmana. yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi/-/naisten-ko... 1/3
Tuomioistuimissa ei vallitse yhtenäistä näkemystä pari- ja lähisuhdeväkivallan moitittavuudesta.
Lue valtuutetun selvitys: yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi/documents/25...
Yhdenvertaisuusvaltuutettu selvitti, miten pari- ja lähisuhdeväkivaltaa on käsitelty käräjäoikeuksissa. Tuore selvitys osoittaa, että tuomioistuimen perusteluissa ei aina otettu kantaa väkivallan tapahtumiseen läheisessä suhteessa. 2/3
Väkivalta lähisuhteessa on vakava rikos. Tuomioistuimen ratkaisuissa ei oteta tätä riittävästi huomioon.
Rikoslain puute on korjattava – Väkivallan tekeminen läheisessä suhteessa pitää olla tuomiota koventava peruste. 1/3
Vid domstolarna råder det inte någon enhetlig syn på hur klandervärt våld i parförhållanden och nära relationer är.
Läs diskrimineringsombudsmannens utredning (på finska): yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi/documents/25... 3/3
Diskrimineringsombudsmannen utredde hur våld i parförhållanden och nära relationer har behandlats i tingsrätterna. Utredningen visade att domstolens motiveringar inte alltid tog ställning till att våldet hade skett i en nära relation. 2/3
Våld i en nära relation är ett allvarligt brott. I tingsrätternas beslut beaktar inte våld i nära relationer i tillräcklig utsträckning.
Bristerna i straflagen måste åtgärdas – våld i nära relationer måste betraktas som en straffskärpningsgrund. 1/3
Kaikilla ihmisille tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus päästä esimerkiksi työpaikoille, oppilaitoksiin ja viemään lapsia päiväkotiin. Talvikunnossapidon puutteet eivät saa johtaa siihen, että kaikki eivät voi poistua kotoaan. 2/2
Talvikunnossapito on toteutettava huolella, jotta kaikkien ihmisten yhdenvertainen liikkuminen voi toteutua. Esimerkiksi lumivallit vaikeuttavat apuvälineillä liikkuvien ihmisten poistumista ulko-ovesta ja piha-alueelta. 1/ 2
Alla människor ska ha lika möjligheter att ta sig till arbetet och till skolan, till att föra barnen till daghemmet och hobbyerna och leva ett vanligt liv. Att det här i praktiken uppnås får inte vara beroende av hur vinterunderhållet sköts. 2/2
Vinterunderhållet måste utföras med omsorg för att säkerställa att alla har lika möjligheter att röra sig utomhus. På grund av snövallar som kan uppstå till exempel vid plogning kan det bli omöjligt att använda ytterdörrar eller lämna gårdsområdet. 1/ 2
Katso koko haastattelu Yle Areenasta:
areena.yle.fi/1-76905179 3/3
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on huolissaan rasismin normalisoitumisesta poliittisessa keskustelussa.
Rasismi tulee tunnistaa paremmin myös yhteiskunnan eri osa-alueilla. Lisäksi Suomessa pitää olla vahvempi lainsäädäntö ja normit, jotka ohjaavat meitä kohti yhdenvertaisempaa yhteiskuntaa. 2/3
”Nyt on aika toimiin. Meidän pitää systemaattisemmin puuttua syrjintään ja rasismiin.”
Yhdenvertaisuusvaltuutetun asiantuntija Hekma Peltonen oli tänään Ylen aamussa keskustelemassa rasismista Suomessa. Keskustelemassa oli myös Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Mona Eid. 1/3
Rasistiset teot, puheet tai eleet eivät ole koskaan hyväksyttäviä. Rasismia ei tule hyväksyä tai normalisoida millään yhteiskunnan tasolla. Rasismia täytyy vastustaa ja rakenteellista rasismia purkaa aktiivisesti, määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti.
Rasismi ja vihapuhe uhkaavat normalisoitua politiikassa. Jo useamman vuoden ajan suomalaisessa politiikassa on ollut hyväksyttyä, että käytetään rasistista kieltä. Rasismia on myös vähätelty poliittisessa keskustelussa. Tämä herättää huolta, pelkoa ja turvattomuutta, erityisesti vähemmistöryhmissä.
Yhdenvertaisessa yhteiskunnassa ei ole sijaa rasismille.
Poliittisessa keskustelussa ei saa normalisoida rasismia, eikä rasismia saa vähätellä. Rasismin torjuminen on perusoikeuksien toteutumista – yhdenvertaisuuden ja ihmisarvon kunnioittamista.
Viittomakielellä voit olla yhteydessä valtuutettuun lähettämällä videon sähköpostitse osoitteeseen yvv(at)oikeus.fi.
Kaikki yhteystiedot löydät kootusti asiakaspalvelu-sivultamme: yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi/asiakaspalvelu 2/2
Yhdenvertaisuusvaltuutetun chat- ja puhelinneuvonta on suljettuna 22.12.2025–4.1.2026 sekä 6.1.2026.
Voit kuitenkin olla yhteydessä valtuutettuun normaalisti sähköpostitse, kirjeitse tai verkkosivuilla olevien yhteydenottolomakkeiden kautta. 1/2
Kontaktuppgifter av vår kundtjänst finns på kundtjänst-sidan: yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi/sv/kundtjanst 2/2
Diskrimineringsombudsmnannens chatt- och telefonjour är stängd 22.12.2025–4.1.2026 samt 6.1.2026.
Du kan kontakta ombudsmannen som vanligt via e-post, brev och via formulären på webbplatsen.
På teckenspråk kan du kontakta oss genom att skicka en video via e-post till adressen yvv(at)oikeus.fi. 1/2
In sign language, you can contact the Ombudsman by sending a video by email.
You can find the contact information on our customer service page: yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi/en/customer-... 2/2
The Non-Discrimination Ombudsman’s chat and telephone helpline is closed between December 22nd 2025 and January 4th 2026 as well as on January 6th 2026.
You can contact the Non-Discrimination Ombudsman regularly by email, by post or via the contact forms available on our website. 1/
Esteettömyys on keskeinen edellytys sille, että vammaiset henkilöt voivat elää itsenäisesti ja osallistua yhteiskuntaan. Yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää tärkeänä, että yhdenvertaisuuslain sanamuotoa täsmennettäisiin niin, että esteettömyyden laiminlyönti mainitaan suoraan kiellettynä syrjintänä.