Mikko

Hyvä kooste👍

Näin, valtio pystyy pitkäjänteisellä poliitiikalla sekä pienentämään riskiä että ainoana toimijana myös ottamaan/kantamaan pitkän aikavälin riskejä. Tosin osa megayrityksistä teoriassa pystyy nykyisin myös pelaamaan pitkällä aikajänteellä.

Riskin jakamisesta ja viime kädessä yhteiskunnanrakenteiden varassa tehdyn voiton kiertämisestä takaisin yhteiskunnan rakenteisiin, eikä maasta ulos finanssimarkkinoille?

Vaikea tehdä minkäänlaista politiikkaa, jos ei edes hehtaarilla ymmärrä missä on ja mihin suuntaan asioita haluaa liikuttaa.

Sytyttimissä on mukana ajatusta Mazzucaton lanseeraamasta ”mission economy” ajattelusta?

Suomessa taidetaan päättäjätasolla laskea vielä banaanivaltiomallin mukaiseen tehokkaaseen luonnonvarojen suoraan hyväksikäyttöön. Toivottavasti näin ei käy myös vihreän siirtymän osalta vaan panostetaan myös korkeaan osaamiseen, - jalostusasteeseen ja palveluihin.

🤔 kasvua ei synny jos ei järjestelmään tule rahaa. Nopeampi rahan kierto auttaa vain johonkin rajaan saakka. Yritysten tai valtion täytyy rohkeasti ottaa investointeihin velkaa. On epätodennäköistä, että joku tulee tänne ison rahakasan kanssa,jos ei pysty keräämään omiaan pois riittävän tuoton kera.

Pitkällä tähtäimellä lyö yrityselämää korville yhteiskunnan rapautumisen myötä.

Puhtaasti lyhyen tähtäimen hyödyn kannalta yritys- ja finanssimaailman kannattaa purkaa yhteiskunan rakenteita yksityisen sektorin hoidettavaksi ja sijoittaa rahoja valtion obligaatioihin korkotuloja varten. Loistava tapa kerätä rahaa meiltä kaikilta kahdesta suunnasta.

Tämä on asia, mikä itseä ihmetyttää. Meillä on tekemättömiä asioita ja resursseja tehdä , mutta meiltä puuttuu vihreitä paperilappuja / numeroita datapankissa yhdistää nämä kaksi asiaa toisiinsa. Joku tässä ei nyt ole kohdallaan.

Valtio voi aina vippaamisen sijasta nostaa veroja?

Kun säästetään infraan kertynyttä varallisuutta on liian helppo purkaa toisille sektoreille unohtamalla ylläpito.

Ilman toimivaa infraa meillä ei ylipäänsä ole edellytyksiä toimivalle taloudelle.

Niin se taitaa olla. Aina välillä elämä väsyttää. Koostuu se sitten millaisista palikoista tahansa.

Lisäksi tarvitaan mahdollisimman tasavertaiset lähtökohdat koulutuspolulle ja jatkokoulutuksiin. Meillä ei ole varaa hukata resursseja, jos tavoitellaan muuta kuin halpatyövoiman varassa rullaavaa taloutta.

Tuosta ylen uutisesta. Rahaa on tasaisesti kaikilla enemmän säästöön vai rahaa on osalla ihmisistä enemmän ylitse kulutustarpeen kuin aikaisemmin? Jälkimmäisessä tapauksessa raha ei heti ole irtoamassa kulutuskiertoon.

Globaalisti meillä on tuotantoa riittävästi jokaiselle. Tekemätöntä työtä vaikkapa hoivan, koulutuksen ja vihreän siirtymän parissa on reilusti. Resurssejakin tuntuisi olevan riittämiin, koska työtä vailla on vielä paljon ihmisiä.

Jep, ihmisten joka päiväinen elämä on ensisijaisesti kotimarkkinoilla. Lisäksi yhteiskunnan pyörittäminen itsessään generoi ison osan taloudesta.

Tottakai, kokonaisuus ratkaisee. Kun jokainen tekee samanlaista kauppapolitiikkaa, voi erottautua muista muilla yhteiskunnan osa-alueilla. Esim halpatyövoiman tarjonta ei välttämättä olisi omassa työkalupakissa.

Saisiko kilpailuetua ylläpitämällä yhteiskuntaa, jossa työntekijät perheineen viihtyvät ja tuntevat olonsa turvalliseksi. Saatavilla olevat resurssit ratkaisevat osaltaan minne ja millaiset yritykset maahan sijoittuvat.

Takuuvarmasti yksi merkittävä tekijä vaikka sen parissa työskentelevät elävätkin vahvasti muiden tuotoksilla.

Ikänsä vesihuollon parissa töitä tehneenä voin sanoa että ilman kakkataloutta meillä olisi melko kakkaiset olosuhteet.

Elämään sijoittaminen saattaa antaa paremman korkoa korolle tuoton myös taloudellisesti.

Yhteiskunnan kannalta kannattaisi luoda raha fyysisen infran ja koulutuksen tukemisen kautta. Sieltä saisi ehkä paremmin velan korkoa korkeamman tuoton.

44, eikö vastaus kaikkeen ollutkaan 42?😳

Eli yhteiskuntaan kannattaa investoida etupainotteisesti tulevaisuuden kasvun pohjaksi? Koulutus, infra , työkykyinen terve väestö.

Taitaa olla niin, että ne , jotka ei eivät ajattele, pelkäävät ettei mitään saa sanoa. Ne , joilla oikeasti olisi jotain pohdittua sanottavaa , pelkäävät että ajattelu on jo last season.

Jotenkin toivoisi päättäjille viisautta nähdä paikat , joissa euron panostus yhteiskunnalta synnyttää uutta toimintaa panosta enemmän tai yhteisellä rahalla tulee tehtyä tarpeellisia asioita vähintään rahansa arvosta.

Pätee usein myös yritystoimintaan.

Jopa suhteellisen vaarallista ja riskialtista, jos vaikka kriittisen infran käyttö, osaaminen, kehittäminen ja ylläpito on vain konsulttien ja palveluntarjoajien käsissä - datan hallinnasta puhumattakaan.

Kuulostaa tutulta